tiistai 8. maaliskuuta 2016

Kuuset kumoon ja omenapuun oksat poikki

Meidän pihamaa on muuttunut risusavotaksi, nimittäin mies innostui isäni kanssa kaatamaan pihasta pari isoa kuusta. Ne olivat jo huonossa kunnossa, joten miesväki oli sitä mieltä, että ne on parempi kaataa ajoissa. Minähän aina pehmoilen näiden puunkaatohommien kanssa, koska kaadetut puut, varsinkin isot, ovat niin surullisia, mutta alistuin kuitenkin kaatoon järkipuheella. Onneksi nämä olivat kuusia, koska lempipuitani koivuja en malttaisi antaa kaataa ollenkaan.




Minäkin innostuin puuhommiin, mutta vähän eri merkeissä, nimittäin leikkasin tänä vuonna omenapuita ensimmäistä kertaa. Menneinä vuosina äiti tai mies ovat hoitaneet homman, ja aika monena vuonna leikkaus on jäänyt tekemättäkin. Nyt päätin uskaltautua puuhaan ihan itse.



Varustauduin lukemalla netistä muutaman ohjeen omenapuiden leikkaukseen. Selkeimmiltä tuntuivat kuvalliset ohjeet, joissa oli piirrettyyn puuhun merkitty, mitkä oksat pitäisi poistaa. Katselin myös muiden pihojen omenapuita sillä silmällä ja totesin, että omamme kasvavat kyllä ihan väärään suuntaan eli lähinnä ylöspäin. Silti tuntui hirmu vaikealta nähdä omasta puusta, mitä siitä pitäisi leikata.


Aluksi kieltämättä jännitti tarttua oksasaksiin, mutta kun ensin uskaltauduin napsimaan ilmiselvästi ”väärin” eli sisälle tai ristiin kasvavia oksia pois, meinasi puuhaan tulla himo. En enää ihmettele miestä, joka viime vuonna innostui karsimaan yhden puun melkein kaljuksi. Kyllä kai sekin puu toipuu, mutta yritin tällä kertaa olla vähän varovaisempi. Otin myös ohjenuoraksi oksien taivuttelun, niin ettei tarvitsisi leikata niin paljon.


Yksi puista oli päässyt hujahtamaan melkein pensaaksi. Nyt tein oksistoon enemmän tilaa, mutta siltikin se on vielä hiukan puska. Kaikkien puiden leikkaus jäi vielä kesken, koska pitää käydä ostamassa pitkävartisemmat oksasakset, mutta joka tapauksessa ajattelin olla puille hellävarainen. Tänä vuonna vähän, ja ensi vuonna lisää.

Meillä on käytetty omenapuun oksien painona muun muassa tiileskiven puolikkaita ja betonisia möhkäleitä, jotka roikkuvat oksissa rautalangalla. Meinasin saada leikkuuhommissa kunnon tällin päähäni, kun tuollainen möhkäle oksia heilutellessani putosi ja tippui vain täpärästi pääni ohi. Täytyypä olla varovainen, etteivät moiset moukarit putoile lasten päähän.



Piha näyttää muuten aika erilaiselta nyt, kun pari puuvanhusta on poissa näkymästä. Toki silmä varmasti tottuu nopeasti, varsinkin sitten, kun nämä massiiviset oksakasat ja rungot saadaan pois tieltä. 

4 kommenttia:

  1. Oi niin tiedän tuon tunteen noiden isojen puiden osalta (ja näen teillä paljon risuja sekä halkoaineista ;) - ja itseasiassa viime viikonloppuna minäkin juuri harjoittelin omenapuun leikkaamista, tosin aloittaen puusta, joka on ilmeisesti ihan villiomenapuu - tai ainakin omenasato tällä hetkellä huono. Mulla kävi aika ohrasesti, sillä eihän sitä tosiaan oltu leikelty (tuntui ettei) ikinä, jolloin tulos oli aika raju ;D Mutta harjoitus tekee mestarin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risuja ja halkoainesta tosiaan riittää, onneksi meillä on hakelämmitys ja kolme tulisijaa, joten kaikki saadaan käyttöön. Aika kova homma tuossa pihan siistimisessä vaan. Mä luin jostain lohdullisen ohjeen tuohon omenapuiden leikkaukseen liittyen, että luonto kyllä korjaa. Voi olla, että puu toipuu pari vuotta jos leikkaus mennyt överiksi mutta jaksaa sen jälkeen ehkä taas tehdä omenoita.

      Poista
  2. Oi, hyvä kun muistutit! Olen aivan unohtanut, että nythän minulla on omia omenapuita uuden/vanhan talon pihalla. Meillä mökillä kaadettiin yksi puu ja se sivalsi maahan mätkähtäessään myös omppupuuta, vaan ei se ollut moksiskaan, kasvoi vaan entistä reippaammin. Eli uskon kanssa, etteivät puut ole niin herkkiä leikkaamiselle. Ja samaa mieltä, kaadetut puut ovat jollakin tavalla surullinen näky.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin viinimarjapensaat ovat kestäneet melkoista röykytystä, nimittäin pari tuli kaivetuksi välillä ylös kaivurilla ja siinä samalla vähän nirhastua, mutta hyvin kasvavat taas. Marjasato on tosin ollut tauolla.

      Poista