tiistai 24. marraskuuta 2015

Pieniä helpotuksen huokauksia

Muutama päivä sitten tapahtui syksyn merkkitapaus, nimittäin meillä saatiin keskuslämmitys päälle. Meillähän lämpiää talo leivinuunin ja pönttöuunin (sekä kolmannen uunin, jota ei kyllä juurikaan nykyään käytetä) lisäksi vesikiertoisilla pattereilla, jotka saavat lämpönsä hakkeesta. Tänä syksynä lämpöjen päälle laittoa on saatu vain vähän odotella, koska remonttihuoneesta on ollut lattia auki, eikä hakekattilaa ole kannattanut laittaa päälle puksuttamaan, ettei lämpö menisi remonttihuoneen kautta harakoille.


Mikään hätä meillä ei ole ollut ilman keskuslämmitystäkään, koska uunit lämmittävät kyllä asuinhuoneet ihan mukavasti. Ainut epämiellyttävyys vain liittyy siihen, että eteiset ovat olleet ihan jäätävän kylmiä, kun niissä ei ole pattereiden lisäksi mitään lämmönlähdettä. Yläkerrassakaan ei ole minkäänlaista kamiinaa tai uunia, joten sähköä on ollut pakko kuluttaa yli tottumusten irtopatterin kanssa. Lisäksi poistimme hiljattain eteisen ja yläkerran portaikon väliltä oven, joten kylmästä alakerrasta on tullut ikävää vetoa yläkertaan, jossa nukumme.



Mutta viikonloppuna juhlittiin vauvan puolivuotissynttäreitä, ja sen kunniaksi myös lämmöt saatiin päälle koko taloon. Remonttihuone alkaa siis lattian osalta olla parempaan päin: hirsimiehet kävivät alkusyksystä korjaamassa lahoja hirsiä, sitten mies ja isäni tekivät uuden alapohjan ja villaakin on nyt saatu paikoilleen. Vielä pitää hiukan viimeistellä, mutta kohta saadaan lattialankutkin taas sijoilleen. Tämän jälkeen saa huone odottaa hamaan tulevaisuuteen valmistumistaan muilta osin, sillä minä olen juuri nyt (taas kerran) ihan kurkkuani myöten täynnä remontoimista.



Viikonloppuna oli ihanaa pitkästä aikaa katsella siistiä kotia ilman remonttisuojia eteisessä kulkureitillä tai sinne tänne unohtuneita porakoneita ja metrimittoja. Lumiseksi muuttunut maisema kruunasi tunnelman. Kaiken lisäksi meillä vietettiin hurjan hauskoja vauvan synttärijuhlia, joihin naapuritkin ehtivät ex tempore mukaan juhlimaan. Ehkä alan pikkuhiljaa uskaltaa suunnitella joulua, kun mieleen mahtuu nyt sellaisiakin ajatuksia kuin jouluvalot tai pipareiden leipominen.

Ps. Valitettavasti kuvia on vain remonttihuoneen lahosta lähtötilanteesta eikä korjauksista. Into taisi haihtua jossain matkan varrella!

4 kommenttia:

  1. Ai ihanaa ja kauheaa, kun tuli mieleen omat remontit ja rakentamiset noista lahovauriohirsistä. Silloin oli meilläkin pari ihan pientä lasta ja kolmaskin tuli jossain vaiheessa. Meillä laajennuksen yhteydessä oltiin "eteisessä" pitkään maalattialla, siis hiekalla, ja siitä sitten astuttiin suoraan sisälle ns. lämpimiin tiloihin. Välissä oli pahimmillaan vain matto kylmilläkin ilmoilla. Vasta viiden vuoden rakentamisen jälkeen saatiin suihku sisälle, kolme isoa karvaista koiraa majaili siellä hiekkapohjalla. Aijai, ei tule ikävä, mutta kun siitä selvittiin, osasi kyllä kaikkea arvostaa. Joku kaipuu tuollaiseen ankeaan menoon kuitenkin on, kun Vehkosuolle mieli halajaa.

    Näin jälkikäteen voi ajatella, että yksi joulu sinne tänne. Ihan pienet jutut saa hyvälle mielelle (kuten se musiikki).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en kyllä haluaisi olla ilman suihkua viittä vuotta! Vaikka ei kai sillä, monet elää ihan pysyvästi ilman suihkua ja ulkosaunassa meilläkin säännöllisesti peseydytään. Meillä on nyt onneksi (tällä kertaa) toi remppahuone sellainen, jonka läpi ei tarvi kulkea, joten se menee melko vaivattomasti. Remontin läpi kulkeminen päivittäin onkin sitten hiukan mieltä alentavampaa, siitäkin on kokemusta. Tavallaan hullua että tällaista tekee vapaaehtoisesti, mutta tuhat kertaa mieluummin silti asun täällä kuin jossain uudessa talossa.

      Poista
  2. Kiitos synttärikekkereistä! Oli kiva nähdä, mitä olette saaneet aikaiseksi. Kannattaa joskus selata omaa blogia läpi. Se on hyvä tapa huomata, kuinka paljon remppa on edennyt, vaikka välillä tuntuu, että kaikki kestää ja kestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käynnistä! Omaa blogia pitäisi kyllä lukea enemmän, saisi vähän perspektiiviä omiin valituksiinsa.

      Poista