keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Miksi bloggaan?

Sain Elinalta Aarnilintu-blogista haasteen. Parempi ottaa heti työn alle, ettei homma pääse unohtumaan!


1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?

Olin suunnitellut blogin aloittamista jo monta vuotta, mutta varsinainen sysäys taisi olla maallemuutto. Halusin dokumentoida maalla asumista, talon remontointia ja esimerkiksi kädentaitoihin ja kokkaukseen liittyviä projektejani johonkin konkreettisesti. Toisaalta samoihin aikoihin blogin aloittamisen kanssa olin myös vauvan kanssa kotona ja kaipasin muistutusta siitä, että minulla on vielä omaakin elämää vaipanvaihdon ja yöheräämisten lisäksi. Blogin oli määrä olla minulle paikka, jossa saan kirjoittaa juuri siitä  mistä haluan, ja näin onkin tapahtunut.


2. Onko mielestäsi parempi, jos blogissa keskitytään ainoastaan yhteen aihealueeseen, esim. sisustus, vai onko mielenkiintoisempaa lukea ns. sillisalaattiblogia, jossa on juttua vähän sieltä sun täältä?

Blogini taitaa olla aika selvä osoitus siitä, että sillisalaattiblogit ovat mielestäni ihan jees. Itse en ole niin syventynyt mihinkään tiettyyn aihealueeseen, että siitä riittäisi asiaa koko blogin verran. Jos esimerkiksi pitäisin käsityö- tai ruokablogia, päivittyisi se aivan liian harvoin ollakseen kiinnostava. Siksi olen päätynyt yhdistämään saman blogiotsikon alle kaiken minua kiinnostavan remontoinnista puutarhanhoitoon ja ruoanlaittoon ja toivomaan, että samat aihealueet kiinnostaisivat jotakuta muutakin. Jokainen samoihin asioihin viehtymystä tunteva lukija onkin suuri bonus tämän kaiken itseilmaisun päälle!


3. Miten suhtaudut blogimainontaan ja yhteistyöpostauksiin?

Omassa blogissani ei olla mainontaa tai yhteistyökuvioita nähty, mutten silti suhtaudu niihin ehdottoman kielteisesti. Valitettavasti on kuitenkin yleensä niin, että paljon yhteistyöpostauksia sisältävät blogit muuttuvat tylsiksi ja tippuvat helposti lukulistaltani. On toki olemassa blogeja, joissa yhteistyökuviot on toteutettu tyylillä ja blogin alkuperäistä henkeä uhraamatta, ja silloin on tietysti kiva asia bloggarin kannalta, että hän saa näkemästään vaivasta jonkinlaisen korvauksen. Aivan liian usein kaupallistuneet blogit muuttuvat kuitenkin pelkiksi markkinapaikoiksi, ja itselleni lukijana blogeissa on kuitenkin tärkeintä aitous ja arkipäivän havainnointi kiinnostavalla tavalla.

Bloggarina ja lukijana (ja ihmisenä) taidan muutenkin olla aika epäkaupallinen. En jaksa olla kovin kiinnostunut esimerkiksi uusista luonnonkosmetiikkatuotteista, koska vaikka luonnonkosmetiikkaa käytänkin, pitäydyn mieluummin vanhoissa kelvolliseksi havaituissa tuotteissa kuin luen arvosteluja uusista. Kaiken a ja o näissä yhteistyökuvioissa on kuitenkin avoimuus eli se, että lukijalle kerrotaan, jos jotain on saatu bloginäkyvyyttä vastaan. Rehelliset mainokset ovatkin blogeissa sikäli ongelmattomampia, että kuka tahansa tajuaa niiden olevan sitä mitä ne ovat pelkästään katsomalla. Silti sekin ärsyttää, jos mainokset eivät liity mitenkään blogin aihepiiriin.


4. Luetko mieluimmin blogeja, joissa tekstit ovat mielenkiintoisia, mutta melko pitkiä ja joissa kuvilla ei ole niin suurta painoa, vai sellaisia, joissa pääpaino on kuvilla?

Teksti ja kuvat ovat molemmat tärkeitä, mutta jos pitää valita vain toinen, valitsen tekstin. En jaksa lukea blogeja, joissa on vain kauniita kuvia mutta bloggarilla ei ole mitään sanottavaa. Sen sijaan jokusen huononkin kuvan voi saada anteeksi, jos jutut ovat tarpeeksi hyvät. Silti ihanne olisi, että kuvat ja teksti olisivat tasapainossa, ja tätä kohti pyrin koko ajan itsekin. Joskus saatan silti julkaista vähän huonommankin kuvan, jos aihe on sellainen, ettei kuvan kauneus ole jutun pääpointti.

5. Miten tärkeää blogin kirjoittaminen sinulle on ja mitä koet siitä saavasi?

Kuten jo sanottu, blogi on minulle omaa aluettani, jossa saan käydä läpi juuri niitä asioita, jotka itseäni kiinnostavat. Toisaalta minulla ei valitettavasti ole bloginpitoon aikaa niin paljon kuin haluaisin, joten joskus bloggaamisesta meinaa tulla vähän stressikin. En halua, että postaustauot venyvät liian pitkiksi, koska (puoli)kuolleet blogit jäävät ainakin itseltäni helposti lukematta. Blogin tärkeys ei siis ole aivan suoraan verrannollinen tänne ilmestyvän sisällön määrän kanssa, vaan mielelläni käyttäisin blogiin aikaa enemmänkin.

Itseilmaisun lisäksi olen ilahtunut tavattomasti kaikista uusista tuttavuuksista, joita olen blogin kautta saanut. Bloggausta aloittaessani ei muiden blogien lukeminen ollut minulle mitenkään säännöllinen harrastus, vaan halusin ennen kaikkea itse tuottaa tällaistakin sisältöä. Nyttemmin olen löytänyt monta ihanaa blogia, joiden pitäjät ovat alkaneet tuntua suorastaan tutuilta pelkästään heidän blogejaan lukemalla.


6. Kirjoitatko avoimesti, omalla nimellä blogiasi, vai tietävätkö siitä vain harvat ja valitut?

Kirjoitan etunimelläni ja kuvallani, koska en näe mitään syytä niitä salatakaan. Olen jonkin verran mainostanut blogiani myös Facebook-kavereilleni, mutta luulenpa, että suurin osa blogini lukijoista on minulle ennestään tuntemattomia. Taitaapa joukossa kuitenkin olla myös muutama sukulainen, ja mikäs sen mukavampaa, jos he jaksavat seurata meidän perheen puuhia.

7. Minkä neuvon/neuvoja haluaisit antaa aloittelevalle bloggaajalle?

Bloggaa siitä mikä itseäsi kiinnostaa ja seuraa sydämesi ääntä.

Heitän haasteen eteenpäin seuraaville: 

6 kommenttia:

  1. Kiva postaus! On kyllä totta tuo, että blogien pitäjät alkavat jollain lailla tuntua tutuilta ja pitää välillä käydä katsomassa mitä kenellekin "kuuluu" :)

    VastaaPoista
  2. Voi miten hieno toi eka kuva! Oon myös välillä miettiny tota sillisalaatti juttua, itekin kun kirjotan siitä mitä nyt sattuu millonkin arjessa tapahtumaan. Mut sellasta se on, elämä.. Ei kai sen kuulukaan pyöriä vaan jonkun tietyn asian ympärillä.
    Mukavaa maaliskuun jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos, tuo kuva on otettu joulukuussa appiukon saunamökin terassilta Pohjanmaalla. Mitä sillisalaattiin tulee, asialla ei liene niin paljon merkitystä blogissa jos ei ole suuria tavoitteita esim. blogin kaupallistamiseksi. Jos kirjoittaa ennen kaikkea itselleen, tulee sitten sellaista sekamelskaa mitä tulee (eli elämää).

      Poista
  3. Kiitos haasteesta :) Kokeilen jos saisin aivokapasiteettini riittämään vastauksiin. (t. nim.merk. sairaalassa kotiuttamista, "kuin kuuta odotellessa")

    VastaaPoista