keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Listoja vaille valmista, eli vielä on tehtävää

Täällä kotona ei ole pitkään aikoihin tapahtunut juuri mitään muuta kuin remonttiin liittyviä juttuja, joten jatketaan siis saman aihepiirin parissa täällä blogissakin. Odotan kyllä jo hurjasti niitä aikoja, kun olisi aikaa vaikka siivota, laittaa jotain muutakin kuin pikaruokaa ja miettiä vaikka sisustusta, mutta ensin pitää vielä vähän rutistaa.


Remontissa olemme osittain kyllä jo niin lähellä sisustusasioita kuin voi olla. Parhaillaan puuhastelemme listojen parissa. Ja voi pojat, täytyy myöntää, että listojen laitto ei olekaan ihan niitä yksinkertaisimpia hommia, vaikka joskus kuvittelinkin että ”listoja vaille valmis” tarkoittaa lähestulkoon valmista. Jossain sitten kuulin kyseisen sanonnan tarkoittavan vaihtoehtoisesti kahta asiaa, joko että remontti on tosiaankin silloin jo ihan kohta valmis, tai sitten sitä, että hommaan menee vielä kymmenen vuotta. Ihan riippuu kuulemma tekijästä.


Meillä on sellainen satumainen onni, että käsistään kätevä isäni on lupautunut laittamaan meille listat. Suuri kiitos siitä hänelle, sillä meille itsellemme se olisi varmaankin ollut juuri sellainen kymmenen vuoden projekti. Koska listat tekevät viimeistellyn ilmeen ja ovat siksi erityisen tärkeitä lopputuloksen kannalta, suunnittelimme ensin (ja isänikin suositteli), että ottaisimme asialle ammattilaisen. Hyviä tekijöitä vain on vaikea löytää, ja vanhassa vänkyrässä talossa ei ole paljon iloa peruspuusepästä, joka on tottunut tekemään vain uutta ja suorakulmaista. Lisäksi naapurissa vävynä oleva puuseppä totesi, ettei listoja tällaiseen taloon saa millään ilman pieniä irvistyksiä (niin listoilta kuin laittajaltakin), joten yhtä hyvin voitte laittaa itse.



Paitsi listojen laittajan taito, lopputulokseen vaikuttaa tietysti myös se, millaisia listoja valitsee. Me päädyimme hakemaan listat Hakulan puusta Liedosta, josta saa myös Nakolinnan puun valmistamia perinnelistoja. Kaikki lähti oikeastaan liikkeelle sisäeteisestä, jonka vanhat listat aioimme ensin säilyttää, mutta sitten huomasimme huoneen vanhojen kattolistojen olevan eri paria. Kaikki tässä talossa on tehty materiaaleja tarkasti säästäen, joten ilmeisesti eripariset listatkin ovat saaneet kelvata. Ero ei kahden mallin välillä ole suuri, mutta kun listoja poistaessa yksi niistä vielä halkesi, aloimme etsiä uusia vastaavia ja samanlainen holkkalistan malli löytyikin.


Seuraavan murheen tuotti se, että sama lista ei millään tunnu sopivan kaikkialle minne sitä suunnittelee. Esimerkiksi erään ikkunan ja sen viereisen oven välissä on niin pieni väli, että siihen on mahdotonta saada mahtumaan kahta karmilistaa niitä malleja, joita on muualle taloon suunnitellut. Eteiseen taas on hankala saada jalkalistaa nätisti, koska lattianrajassa on rako, jonne pitäisi listan alle saada vielä mahtumaan eristettä. Ja eteisen ikkunakin on niin lähellä nurkkaa, että taas tulee listan mahtumisen kanssa vaikeaa. Jokaiseen listanpaikkaan ei kuitenkaan haluaisi laittaa ihan erilaista tai erilevyistä listaa, joten jonkinlaisia kompromisseja on tehtävä.


Sitäkään en olisi tullut etukäteen ajatelleeksi, että valkoiseksi maalattavien listojen olisi syytä sopia talon muihin valkoisen sävyihin. Yhdessä kohtaa seinä on harmaan valkoinen, kun taas toisaalla vanhat ovet ovat kellertävän valkoisia. Kumpaa sävyä siis valita listat? Hulluksi tulee vähemmästäkin.


Jotta ei liian helpoksi menisi, kaikki listat eivät millään tunnu mahtuvan sisätiloihin tekeytymään yhtä aikaa. Vaikka listat on ostettu kuivina, myyjä suositteli niiden pitämistä samassa lämpötilassa ja ilmankosteudessa kuin lopullinen asennuspaikka jonkin aikaa ennen paikoilleen laittoa, jotta irvistelyt jäävät vähemmäksi. Tuollahan ne nyt ovat yläkerran ”remppahuoneessa” pinossa, mutta turha toivo, että sinne helposti mahtuisi niitä maalaamaan. Käsittämätöntä, että muutaman huoneen listat vievät noin paljon tilaa.


Ihan mahtavalta kuitenkin tuntuu, että ensimmäiset kattolistat ovat nyt paikoillaan. Sähköjohdot jäävät niiden alle piiloon, joten koko huone tuntuu jo paljon valmiimmalta. Saati sitten kun kaikki listat ovat paikoillaan, silloin juhlitaan! 

6 kommenttia:

  1. Listojen laitto vanhassa talossa on vihonviimeistä puuhaa. Mutta se kannattaa tehdä asap, sillä muuten niistä tosiaan tulee kymmen(i)en vuoden projekti. Remonttinne tulos näyttää todella kauniilta, kun se on viimeistä piirtoa myöten valmis unohtuvat itku ja hammasten kiristys nopeasti. Onnittelut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos näyttää kauniilta, omaan silmään kun aina näkyy vaan ne virheet :) Kokonaisuushan se tietty ratkaisee, ja eniten onnellinen olen kyllä siitä, kun tulevat sähköjohdot tuolla katonrajassa piiloon.

      Poista
  2. Hienoja remonttikuvia! :)

    Vähän kyllä kateus meinaa iskeä teidän remontin etenemistä seuratessa. Meilläkin kun oli kovasti tarkoitus saada tänä talvena keittiö uusittua, mutta ei sitten olla sen eteen saatu muuta kuin jonkinlaiset piirustukset tehtyä. Onhan sekin toki tärkeä vaihe, mutta mutta...

    Toisaalta tuntuu, että keittiöremppa olisi ehkä järkevintä tehdä kesällä, kun voisi tehdä ruokaa pihalla, mutta kun noita ulkopuolen maalaus- ja muuraushommia ei sitten oikein voi tehdä talvella. Huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta itsestä tuntuu, että meidän remontti on edennyt tosi hitaasti ;) Onneksi on tämä dead line masussa niin jotain edes tapahtuu. Mä olen kanssa miettinyt jo tulevaisuutta varten, mihin aikaan olisi paras tehdä meidän keittiöremonttia. Kesällä olisi paras aika remontoida tosiaan keittiötä, mutta meilläkin olisi ulkovuorauksen uusimista ja kaikkea muutakin ulkopuolen remppaa. Olisipa aina kesä niin olis paljon helpompaa!

      Poista