keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Lettukestit nuotiolla

Minulla on jo pitkään ollut mielessä, että lapsen kanssa voisi retkeillä enemmän. Omasta lapsuudesta parhaiden muistojen joukossa ovat ne kerrat, kun hiihdettiin metsään ja syötiin eväitä tai tehtiin nuotio ja paistettiin lettuja. Lisäksi olen viime viikkoina katsellut Yle Areenasta norjalaista eräretkeilysarjaa Erämaan armoilla, joten olen kai taas saanut jonkinlaisen pienen eräkärpäsen pureman.


2-vuotiaamme ei toki vielä kovin pitkiä retkiä jaksa, joten päätimme nyt alkajaisiksi keskittyä enemmän eväspuoleen ja suunnata retkelle omalle pihalle. Koska retkessä tuntui olennaiselta nuotion teko, valikoituivat evääksi letut, jotka onkin helpoin toteuttaa omassa pihassa ei-niin-kaukana omasta keittiöstä. Letut ovat siitä mukavaa nuotioevästä, ettei tarvitse odottaa hiillosta, ja ne myös valmistuvat nopeasti ilman suurempia esivalmisteluja.


Lukuun ottamatta kaksivuotiaan loputonta riekkumista liian lähellä nuotiota tai sitä tosiasiaa, että vahingossa sijoitimme nuotion paikkaan, jossa lumen sulettua esiin paljastui koiran kakkara jos toinenkin, retki oli menestys. Oli mukavaa taas tuntea savun haju nenässä ja vaatteissa ja häärätä sormet hiukan kohmeisina lettutaikinan kanssa. Mies jopa keksi, että pihallemme pitäisi hommata nuotiopaikka, jossa olisi jonkinlaiset istuinpuut valmiina ja hyvä hiekkamaa pohjana nuotiota varten. 
Kannatan!


Mieli ja sielu lepäsivät, mutta pullamössöravinnon suhteen kiintiö alkaa olla vähäksi aikaa täynnä. Eilen nimittäin herkuttelimme blineillä, joiden rääppeet syötiin tänään lounaaksi, iltapäivällä otimme pakkasesta viimeiset pullat ja teimme niistä laskiaispullia ja alkuillasta tuli sitten syötyä vielä lettuja päälle. Mutta sikäli meni kai ihan oikein, että laskiaisen syöpöttelystä, vaikkakin meillä päivän myöhässä, pitäisi alkaa paasto, vai miten se oli? 

9 kommenttia:

  1. Kyllä tuokin jo vaatii viitseliäisyyttä, mutta tosi kiva idea paistella nuotiolla herkullisia lettuja, vaikka ihan vaan omalla kotipihalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli aika helppoa, koska nuotiopaikka sijaitsi parinkymmenen metrin päässä puuvajasta, eikä kotiovellekaan ollut paljon pidempi matka. Syöminen ainoastaan hiukan haasteellista tumput kädessä :)

      Poista
  2. Nuotiopaikka istuinpuineen kuulostaa ihan täydelliseltä, haluaisin ehdottomasti sellaisen meillekin mutta ei taida pihalla tila oikein riittää. Eipä silti, viime kesänä tuli todettua että muurinpohjapannulla saa aika hyviä lettuja myös kaasuliekillä ihan tuossa terassilla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me jo suunniteltiin, että sitten aletaan järjestää kaikenlaisia lettukestejä ja nuotioiltoja kun saadaan paikka järkättyä :) No siihen menee varmasti vielä aikaa, mutta tontti on sen verran iso, että tilaa kyllä riittää.

      Poista
  3. Nuotioreissuihin liittyy kyllä täälläkin monenlaisia muistoja. Eräänkin kerran kävi niin, että minä, pikkusisko ja -veli oltiin isän kanssa menossa talviselle kuutamoretkelle lähimetsään, mukana nuotiopuita pulkassa ja makkarapaketti kainalossa. Minä olin noin ekaluokkalaisen kokoisena vastuussa makkaroista. Kun löytyi sopiva paikka, kasattiin ja sytytettiin porukalla nuotio ja etsittiin sopivat kepit makkaratikuiksi. Vaan kun hiillos oli sopiva, ei makkaroita löytynyt mistään. Kiivaan, taskulampun valossa suoritetun etsinnän jälkeen paljastui, että makkarapaketti oli laskettu maahan ja nuotio kasattu melkeinpä juurikin makkarapaketin päälle!
    Sinulle on blogissani myös haaste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No teille tulikin sitten nälkäinen reissu! Mutta noinhan ne parhaat muistot syntyy, vaikkei ehkä sillä hetkellä olisikaan naurattanut. Kiitos kivasta haasteesta, täytyypä tarttua siihen jossain vaiheessa.

      Poista
    2. Joo, makkarat paistuivat etuajassa ja ihan ittellään. Mutta harmittavasti myös paketissaan.. :)

      Poista
  4. Voi, miten suloista tehdä retki omaan pihaan. Voisi itsekin kokeilla pikkusen kanssa. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienestä retkestä on hyvä aloittaa :) Luulen että lapsi ei vielä ymmärtäisi nähtyä vaivannäköä, vaikka retki olisi suunnattu kauammas. Kivaa viikkoa sinullekin!

      Poista