maanantai 19. tammikuuta 2015

Sähköt perinteiseen tyyliin

Se on vihdoinkin tapahtunut: Molempiin eteisiin saa valon päälle pelkästään katkaisijasta napsauttamalla. Sähköt ovat olleet paikoillaan jo monta päivää, mutta aina en muista laittaa valoja päälle. Ehdin nimittäin jo tottua, että kumpaakin eteistä valaisee vain yksi yhteinen lamppu, toista huonetta ikkunan kautta, joten kuljen huomaamattani pimeässä.


Elimme sisä- ja ulkoeteisen roikkuvien sähköjohtojen kanssa ihan luvattoman kauan, mutta oikeastaan ei yhtään kaduta, että annoimme ajan kulua. Me kun olemme vähän hitaita tekemään päätöksiä, ja vasta ihan viime aikoina kävi selväksi, millaiset sähköt kotiimme haluamme. Vaikeutena on ollut se, että noin kymmenen vuotta vanhat pintavetoina vedetyt normijohdot, -kytkimet ja -pistorasiat eivät mielestäni sovi kovinkaan hyvin vanhan talon tyyliin, ja kuitenkin johdot pitää täällä vähintäänkin paikoitellen vetää pinnassa, mikäli ei halua repiä irti vanhoja kauniita paneeliseiniä. Emme myöskään halunneet tehdä sisäeteiseen asentamiemme puukuitulevyjen alle koolauksia, joten pintavetolinjalla jatkettiin.



Onneksi nykyään on tarjolla sähkökalusteita myös perinteisen tyylin ystäville. Alun perin ihastuimme Fontinin posliinisiin väännettäviin kytkimiin, joita Suomessa myy ainakin Domus Classica. Niiden kaveriksi halusimme ensin vetää kangaspäällysteistä kierteistä johtoa posliinikiinnikkein. Fontinin tarvikkeet vaan ovat Suomessa aivan älyttömän kalliita, joten alkuinnostuksesta toivuttuamme päädyimme hyvään kakkoseen eli Renovan mustin sähkötarvikkeisiin ja muovipäällysteiseen johtoon.


Sähkömiehemme ehdotti, että vetäisimme johdot seinille itse ja hän tulisi vain tekemään kytkennät. Päätimme vetää johdot mahdollisuuksien mukaan listojen alle, joten johtoja ei onneksi tarvinnut saada kaikkialla suoraan. Vaikka monen päivän kestäneen niska jumissa nakuttelun jälkeen olin valmis vannomaan, etten enää koskaan halua nakutella yhtään mitään katonrajaan, varsinkaan johtokiinnikkeitä, olen silti innoissani, että opin samalla alustavat tiedot sähkötöiden abc:stä. Ennen minulla ei ollut hajuakaan, mikä on vaihtokytkin tai minkälainen johto vedetään pistorasialle, mutta tämän urakan jälkeen ymmärrän jo vähän paremmin, mistä sähkömiehemme puhuu. Voin vain kuvitella, miten turhauttavaa hänelle oli neuvoa meitä urakan alkuvaiheessa, kun mies ja minä kysyimme samat hölmöt kysymykset yhä uudestaan ja uudestaan. Onneksi sähkömiehemme on oikea aarre.


Seinälle kulkevat johdot keksimme piilottaa sisäeteisessä tapetin alle. Veikkasimme, että homma on todennäköisesti tajuttoman hankala, mutta koska ennenkin on tehty niin, voisimme mekin ehkä selvitä siitä. Johtojen tapetoimisesta kerron myöhemmin erikseen muun tapetointiasian kanssa yhdessä, jottei tästä postauksesta tulisi aivan älyttömän pitkä. Perinteisen tyylin vaalimiseksi johto vedettiin katkaisijoiden kohdalta mutkalle, jotta johto voisi muuten kulkea oven karmilaudan vieressä.


Sisäeteisen kattoon halusin kaksi lamppua, koska tähän asti eteinen on ollut todella pimeä. Luonnonvaloa tulee vain yhdestä ikkunasta sekä ikkunallisesta väliovesta, joka muuten sekin pitäisi vielä kunnostaa. 


Ulkoeteisen puolella seinissä on vanha paneeli, joten siellä ei ollut mahdollista käyttää tapetin alle kätkemiskikkaa. Johdot tulivat siis esille muualla kuin katonrajan listojen alla, mutta eipä tuo mitään, saimmepahan ainakin lisää valokatkaisijoita paremmin käden ulottuville ja ne mustat kytkimet ja pistorasiat.


Vielä yksi tulikoe ainakin ulkonäön puolesta on edessä siinä vaiheessa, kun laitetaan listoja paikoilleen. Niihin kun pitää kaivertaa jos jonkinmoista koloa, että johdot saa putkahtamaan niiden alta kauniisti. Ennen listoja ei myöskään saa oikein kunnollista kuvaa kokonaisuuden onnistumisesta, mutta ainakin tässä vaiheessa olen tyytyväinen. Ennen kaikkea siihen, että eteiset ovat nyt lähestulkoon listoja vaille valmiit. Joka kerta kun napsautan valot päälle tai pois, iloitsen miten kovasti minä itse olen tehnyt töitä näiden huoneiden eteen. Paljon mukavampaa kuin se, että tilaisi vain jonkun ammattilaisen hoitamaan koko homman.

8 kommenttia:

  1. Hienot! Juuri tuollaisia niiden pitääkin olla vanhassa talossa :) tosi nätti tapetti myös. Ja ihanan värinen ovi!

    VastaaPoista
  2. Hyvältä näyttää! Meilläkin on käytetty Renovaa. :) Kaunis tuo tapetti ja olette kyllä jaksaneet nähdä vaivaa, kun johtokin on viitsitty "tapetoida". :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siitä vaivaa olikin, mutta tulipahan opeteltua, sekin oli jännittävää :)

      Poista
  3. Mitenhän sinä olitkaan tipahtanut mun uudelta lukulistalta pois? No nyt mulla riittää lukemista, kun käyn kaikki lukemattomat jutut läpi :) Hyvälle näyttää kuvat; teksteihin palaan myöhemmin - nyt pikaisella siivoustauolla yritin käydä utelemassa, mitä sulle kuuluu ;) Meillekin tulossa todennäköisesti tuota tapettia yläkerran eteiseen - vain sinisen sävyisenä - ja kuvasi vahvistivat suunnitelmaani :) Ihanaa päivää sinne Ihanaan taloon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kivasta kommentista :) Jahkailimme kauan tämän tapetin kanssa, mutta kävi niin, että monen mutkan kautta päädyttiin ensimmäiseen ihastukseen. Sitten kun saat sen sinisen seinälle niin olisi kiva nähdä kuvia miltä se näyttää luonnossa. Kiitoksia hyvän päivän toivotuksista ja sitä samaa sinulle!

      Poista