sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Kesällä on aina kiire

Nyt aikuisiällä minulla on ollut kesäisin aina tämä sama tunne: kesä viipottaa eteenpäin aivan hurjaa vauhtia, ja minä yritän roikkua jotenkin sen käsipuolessa ja pysyä tahdissa mukana. Itse olen aina pari askelta jäljessä, kuten kylvämässä siemeniä heinäkuussa vaikka pussissa luki ”kylvö kesäkuun loppuun mennessä” tai poimimassa mansikoita silloin, kun parhaat on juuri poimittu.


Kesä on siis kiireistä aikaa. Ihan kuin pitäisi elää vähän varastoon, kun pimeän talven aikana ei kuitenkaan pysty tekemään mitään. Parhaimpina päivinä olemme juosseet huutokaupasta suoraan uimarannalle ja käyneet vielä samana päivänä mansikkamaallakin. Tunnustan ajatelleeni muutaman kerran, että syksyssäkin on puolensa, kun saa rauhassa unohtaa hössöttämisen ja katsoa vaihteeksi vaikka telkkaria, josta on näin kesäaikaan tullut meillä täysin turha huonekalu.


Vaikka ihanaahan tämä on. Siinä missä kukat puutarhassa puskevat kukintoa kovalla kiireellä ja lakastuvat ennen kuin minä ehdin asiaa tajutakaan, tekee kai minullekin ihan hyvää tehdä paljon asioita kerralla ja unohtaa normaalit rutiinit, kun on taas jo kova vauhti seuraavaan touhuun.

Tämä kesä on myös tuonut meille takaisin jo aikoinaan aloitetun mutta uinumassa olleen harrastuksen, nimittäin huutokaupat. Lapsi on siinä iässä, että hänen kanssaan ei huutokaupoissa ole ollut kovin mukava käydä, mutta nyt keksimme uuden taktiikan: menemme kaikki yhdessä katsastamaan tarjonnan kahdella autolla, ja mies jää paikan päälle huutamaan yhdessä päätettyjen maksimihintojen ja muiden periaatteiden mukaisesti. Minulta jää kokematta huutokaupan varsinainen tunnelma, mutta iloitsen toki erityisesti kotiin kannetusta saaliista.


Aarteita on kertynyt jo melkoisesti, mutta tässä esittelen vain pienen osan: Arabian astiat. Iso pino hyväkuntoisia mutta eriparisia lautasia tuli ostettua aivan summamutikassa, mutta hyvällä tuurilla suurin osa malleista oli juuri mieluisiani ja vielä keskenään yhteen sopivia. Kahvikuppi taas oli osa yllätyslaatikkoa, jonka sisällöstä suurin osa oli roinaa, mutta joka kätki sisäänsä myös tämän kaunokaisen. Lisäksi laatikossa oli eriparisia Arabian asetteja eli kahvikupin alle laitettavia lautasia, joille toivon keksiväni jossain vaiheessa jonkinlaista käyttöä esimerkiksi askarteluun. Vanhat leimattomat eripariset kahvikupit ainakin päätyvät kynttilämateriaaliksi.


Asiamme syvien lautasten suhteen alkavat olla nyt niin hyvällä mallilla, että pitää oikein toivoa ettei vastaan tulisi enää yhtä ihania yksilöitä. Kesä puolestaan jatkuu samalla tohinalla kuin tähänkin asti, seuraavaksi perinteisellä reissulla Pohjois-Pohjanmaalle miehen kotiseuduille. Ei voi valittaa kun on näin mukavaa! 

10 kommenttia:

  1. Voi, tuo huutokauppaharrastus kuulostaa aivan mahtavalta ja ehkä sinäkin pääset hetken päästä osallistumaan. Voisin kuvitella, että huutokaupan jännitys alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa lastakin. Kyllä meilläkin on aikamoista pyöritystä, kun tullaan ja mennään, pyykätään ja pakataan. Meillä taas lapset ovat siinä iässä, että on rippileiriä ja urheiluleiriä ja siinä on aikatauluttamista juuri näin kesäisin. Mutta en valita myöskään, koska juuri tällainen ei-työhön liittyvä tekeminen ja meneminen kuuluu asiaan. Huutokaupoille meno ei ole tullut mieleenkään, mutta ehkä sitten joskus ehtisi sitäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meidänkin pienokainen jo hiukan innostui huutokauppatunnelmasta, mutta käytännössä kun kiinnostus kestää viisi minuuttia ja huutokauppa monta tuntia, yhtälö on hankala. Mutta ehkä jo pian voisi kokeilla sitä, että toinen viihdyttää lasta jossakin lähimailla, esim. pihalla, ja välillä vuorotellaan.

      Poista
  2. Ei olekkaan tullut pitkään aikaan käytyä huutokaupassa...yhteen aikaan käytiin useinkin..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos on koti jo täynnä niin ei parane mennäkään, helposti siellä vaan hullaantuu ja ostaa kaikkea mitä ei tarvitsisikaan :)

      Poista
  3. Ihastuttavia astia-aarteita olet löytäny huutokaupasta, Jaana!
    Minulla on vielä huutokauppa kokeilematta - mutta vielä se varmasti kohdalle sattuu :)
    Kaikkea kivaa kesäpäiviisi,
    Nina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista ja mukavaa kesää myös sinulle!

      Poista
  4. Samoja ajatuksia, kesällä on välillä kauhea kiire tehdä kaikkea ikään kuin talven varalle, eikä viitsi oikaista sohvalle niin kuin pimeinä ja kylminä syysiltoina.
    Huutokauppoihin en on uskaltautunut tai saanut lähdettyä, mutta tämän postauksen luettuani kutkuttaisi entistä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kesällä tuntuu kummalta, että joskus syksyllä ja talvella on ehtinyt katsoa telkkaria, mutta eiköhän nekin ajat vielä taas koita kun kesä menee ohi. Mulla on kyllä tapana tehdä tv:tä katsellessakin aina jotain muuta, kuten käsitöitä, jotka onkin jääneet nyt kesällä tosi vähälle.

      Poista
  5. Moikka Jaana!
    Huutokauppa on kyllä munkin lempiharrastus...käydään Helanderin huutokaupassa...sieltä tosin sälää tulee aina 1-2 laatikollista, jos haluaa vaikka yhden maljakon...nyt pitäisi seuraavaksi hankkia kalusteita työhuoneelle - uusi syy mennä huutokauppaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helanderilla en olekaan koskaan käynyt, koska mun huutokauppaharrastukseni on alkanut vasta tänne maallemuuton jälkeen. Tosiaan turhaa sälää kertyy huutokaupoista helposti, mutta aarteitakin löytyy, varsinkin jos jaksaa olla sinnikäs ja istua tuntikausia sitä yhtä haluamaansa juttua odottamassa....

      Poista