torstai 27. maaliskuuta 2014

Vanhojen pullojen keräilyä

Meillä on miehen kanssa aika samanlainen maku kodinhankinnoissa, ainakin suurissa linjoissa. Toimintatavat kuitenkin vaihtelevat. Siinä missä minä innostun päättömästi asiasta toisensa jälkeen ja unohdan osan uusista rakkauksistani yhtä nopeasti, mies on hitaampi tuumailija. Minulle siis sopii ideointi ja hengennostatus, siipalle pidempää pinnaa vaativa keräily.


On ihan pakko myöntää, että joskus toisen keräilyharrastus on myös hiukan ärsyttänyt. Kirjahylly on täyttynyt kultaakin kalliimmista sarjakuvista, joihin minä en tohdi edes koskea, ja jos uskaltaudun kuuntelemaan miehen älppäreitä, pelkään koko ajan, että olen käsitellyt niitä väärin.



Järkevämpää on kuitenkin nauttia toisen keräilyinnostuksen hyvistä puolista eli siitä, mitä kaikkea kivaa sitä kautta tulee meille kotiin. Yksi keräilykohde, josta olen kiitollinen ja ylpeäkin, vaikken itse voikaan ottaa siitä mitään kunniaa, on peltisten lakritsipurkkien sarja. Sitä ihaillaan tällä hetkellä keittiön kaapin päällä, mutta paikka ei ole purkkien arvoinen. Esittelen purkit siksi kuvan kanssa vasta sitten, kun niitä varten suunniteltu hylly on saatu paikoilleen.


Uudempi keräilykohde ovat pienten panimoiden limsa- ja olutpullot ja muut kiinnostavat vanhat pullot. Niillekään ei meillä vielä ole paikkaa, mutta kokoelmassa on jo muutama kaunis yksilö. Eilen löytyi taas pari kappaletta, ”Loimaan oluttehtaan Grape-Fruit” sekä ”Joutsen Apteekin Sitronaöljyä”.  Tuntuu eksoottiselta, että täällä Loimaallakin on jo entisaikaan ollut greippejä ihan limsaksi asti.

Mihinköhän nämä pullot sitten laittaisi? Uskon, että ratkaisu löytyy vielä kuin itsestään, sillä ainakin tähän mennessä kauniit esineet ovat tässä talossa ennemmin tai myöhemmin löytäneet paikkansa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti