torstai 16. tammikuuta 2014

Pilkahdus valoa

Valo ja aurinko ovat vihdoin täällä. Vaikka lunta ei ole maassa kuin pari senttiä, sitä on kuitenkin sen verran, että näyttää talvelta. Taitaa olla talvi ihan oikeastikin, sillä viimeksi kun vilkaisin pakkasmittaria, lukemat olivat melko arktiset. Sisällä palaa tuli, joka tuo lämpöä ja tunnelmaa. 


Muistan, kuinka kaukaiselta vielä pari viikkoa sitten tuntuivat nämä kovan pakkasen aiheuttamat ongelmat. Osasin kyllä kuvitella, että kylmyys hohkaa taas eteisestä sisälle (tarpeetonta varmaan sanoakaan, mutta remontti ei ole vieläkään valmis) ja paljaat varpaat kipristelevät kylmyydestä sisäeteisen poikki öisille vessareissuille mennessä, mutta sen miltä se tuntuu, olin taas unohtanut. Puhumattakaan siitä, että olisimme muistaneet laittaa autoon pakkasnestettä tai osaisin pukeutua pakkasasteiden vaatimalla tavalla.


Kaikkea lievää hankaluuttahan tähän liittyy, mutta kauneus ja valon voima vievät silti voiton. Otin pitkästä aikaa sisällä edes jonkun valokuvan ilman ainaista tuskailua valon vähyydestä. Harmi vaan, että talossa on ainaisen sekaista, joten valo oikeastaan vaan paljastaa pölyn paikat ja pesun tarpeessa olevat ikkunat.


Ulkona en montaa kuvaa ehtinyt ottaakaan, ennen kuin sormet jäätyivät. Eräs entinen valokuvausopettajani sanoi kerran, ettei kameraakaan ole syytä pitää pakkasessa kauempaa kuin sen verran mitä sormet kestävät. Lisäksi ulos päästyäni kävi ilmi, että ikkunoista sisään tulvinut valoilmiö oli oikeastaan hyvin pian ohi, nimittäin matalalla paistava aurinko ei oikein jaksanut paistaa ympäröivän metsän takaa pihaan asti. 



Perheen pienimmällä on flunssa, joten kylmyydellä on myös kurjempi puolensa. Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen, että kohta se flunssa on meillä kaikilla. Onneksi pikku nuhanenä on tänään jo ollut reippaalla tuulella eikä nenäkään ole enää niin tukossa, joten ehkä tauti ei tällä kertaa ole hurjimmasta päästä.



Mieltä tämä valo ainakin hellii. Tekisi mieli lähteä pitkälle maastoratsastukselle tai patikoimaan metsiin. Tai ainakin pienelle kävelylenkille, kunnes posket ovat jäässä ja kulmakarvat huurussa. Tulee tunne, että voi tehdä mitä vaan!

6 kommenttia:

  1. On tuolla auringolla vaan niin mahtava voima...tuntuu, että jaksaakin taas, kun se pimeys ja harmaus on väistynyt. Toivottavasti lopullisesti tämän talven osalta...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että lumi ja aurinkoiset kelit kestävät! Taitaa olla kyllä ihan luonnonkierron sanelemaa ainakin tuon auringon osalta, kun kevättä kohtihan tässä jo mennään :)

      Poista
  2. Kyllä kylmään tottuminen vei taas aikansa. Mutta nyt tarkenee jo sisälläkin :) Ihanat timantit loistivat tänään hangella ja puiden oksilla, talvessa on kauniitkin puolensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mullakin oli pari rumaa ajatusta mielessä eilen, kun värjöttelin ulkona sormet ja varpaat jäässä, mutta oli ihana palata kodin lämpöön ja vetää villasukat jalkaan :)

      Poista
  3. Pakkasella kuvatessa varmaan tärkeintä on antaa kameran lämmetä sisälle palattua kaikessa rauhassa, ennen kuin alkaa kovasti vaihdella objektiiveja tai ottaa kuvia. Jotkut kuulemma laittaa kondensaation aiheuttamien ongelmien välttämiseksi kameran esim. minigrip-pussiin lämpenemään, mutta minusta se kuulostaa jo aika extremeltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kyllä joskus käyttänyt pussejakin ainakin kovilla pakkasilla, kun se samainen opettaja suositteli. En ole uskaltanut alkaa kyseenalaistaa kun ei varsinaista tietoa aiheesta ole :) Harmi sinänsä, että pakkanen aiheuttaa tällaisia hankaluuksia, kun kovilla talvikeleillä on usein aika kuvauksellista.

      Poista