tiistai 3. joulukuuta 2013

Iittalan lasipurkki ja ajatuksia trendeistä

Riihimäen lasipurkit ovat jo aika pitkään olleet kirppiksillä suosittuja. Tällaisesta trendikkyydestä tulee minulle helposti vähän vastustelevainen olo enkä välttämättä halua kerätä keittiööni juuri sitä, mitä kaikilla muillakin. No, onhan meilläkin niitä Riihimäen lasipurkkeja, mutta vain muutama. 




Viime viikolla tuli tehtyä vähän erilainen lasipurkkilöytö, jonka kannessa luki Iittala. Kansikin oli lasia ja purkin muoto aika erilainen kuin Riihimäellä, joten olin heti myyty. Ja niin siis se purkkikin. 


Mikäköhän siinä on, että pitää saada tuntea olevansa jotain muuta kuin massojen mukana kulkija, vaikka todellisuudessa jostainhan ne ideat aina tulevat: lehdistä, blogeista ja ajan hengestä. Juuri kuulin radiosta haastattelua, jossa asiantuntija kertoi nykyisen nostalgiabuumin ja esimerkiksi vanhoilla tavaroilla sisustamisen olevan vain heijastumaa tästä taloudellisesti vaikeasta ajastamme. Aina laman tullessa ihmiset kuulemma haluvat palata menneeseen. Eikö tämä kiinnostukseni kirppiskamaan muka olekaan osoitus loistavasta maustani vaan pelkkää ankeiden aikojen pelkoa? Puolustuksekseni on sanottava, että kirppikset kiinnostivat jo kauan ennen talouskriisiä. 



Nyt tästä puuttuu vain se, että saisin keittiöön jonnekin avohyllyn, jossa kaikkia ihania löytöjä, kuten tätä lasipurkkia, voisi pitää esillä. Harmi vaan, ettei sellainen mahdu mihinkään, ainakaan sellaiselle paikalle, missä ruoka-aineet olisivat käden ulottuvilla. Pitänee alkaa suunnitella keittiöremonttia...

9 kommenttia:

  1. Sama täällä...ei kirppikset ole tämän laman juttu...ainakaan minulla...ja vanhoja huonekaluja olen haalinut aina...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kirppikset on tosiaan olleet jo niin pitkään suosittuja, että ei niitä erityisemmin voi tähän lamaan liittää. Ehkä sen sijaan haikailu menneeseen kertoo jostain turvallisemman elämän kaipuusta, mene ja tiedä!

      Poista
  2. Tuo on vanha säilöntäpurkki, meillä sanottiin rexpurkiksi, siihen kuuluu metallinen kannensulkija, joka piti hillon tiiviissä turvassa. Minä käyn kirppiksillä, koska siellä on mielenkiintoista tavaraa, jota ei enää valmisteta ja onhan niissä usein hintakin kohdallaan. En usko lamateoriaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva tietää. Harmi vaan että tästä sitten puuttuu se kannensulkija. No, en kaipaa täydellisyyttä muutenkaan, tämä on ihan hyvä näinkin.

      Poista
  3. Enpä usko minäkään kirppisten heijastavan lamaa. Ne ihmiset, jotka on syntynyt kertakäyttökulttuuriin ja uuden ostamiseen ei kirpputorille astuisi vaikka olisi rahat miten loppu. Itsekin olen siis herännyt kirpputoreihin, kierrätykseen ja ekojuttuihin vasta neljä vuotta sitten, siihen asti olen elänyt täysin kertakäyttöelämää. Tosin niin on eletty lapsuudessani. Elämäntavat kun hyvin usein pohjaa juuri sinne omaan lapsuuteen.

    Meillä on myös pari näitä Riihimäen purkkeja. Ne on ihania, kauniita, mutta kovin helposti särkyviä. Riihimäen isoja tölkkejä mulla on paljon ja niitä myös käytetään paljon. Maku niihinkin on mennyt kyllä, kun jo useamman vuoden niitä näkee liki joka huushollissa. Omani keräilyn muinoin aloitin roskiksista noukkimalla enkä kyllä ainoastakaan ole rahaa maksanut. Muumi-mukit on ainakin hyvä erimerkki kohdallani siitä miten aikoinaan rakastin niitä, mutta nykyään ne ei uppoa sitten mitenkään. Sainpa ne myymällä rahat hankkia korvaavat kirpputorilta ja jäi hieman säästöönkin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kappas, tuo sun purkki olikin Iittalan. No niitä on samoja myös muiden lasitehtaiden valmistamina :)

      Poista
    2. Ehkä lama ja kirppikset liittyi enemmän yhteen 90-luvulla. Silloin ostettiin tarpeeseen, kun taas nyt on pinnalla tämä nostalgia ja vanhojen tavaroiden ihannointi. Itsekin elin lapsuuteni 80-luvulla, mutta meidän perheessä ei kyllä mikään kasinotalous näkynyt vaan aika tavallista elämää se oli. Kirppiksiä ei silloin vielä tainnut niin ollakaan, mutta kaikista suvun vanhoista huonekaluista pidettiin kyllä hyvää huolta. Eipä sitä haluaisi toteuttaa vain vanhempiensa elämäntyyliä, mutta omalla kohdalla pitää kyllä siinä mielessä paikkansa, että tykkään tehdä itse, en ole koskaan kiinnostunut kertakäyttökuluttamisesta ja arvostan vanhaa.

      Poista
  4. Tuolla sinun lasipurkillasi voidaan säilöä ja lisäksi niitä käytettiin ruuan "umpioimiseen". Esim. lihat keitettiin ja kuuman lihaliemen kanssa pistettiin purkkiin, aivan reunoja myöten täytetään. Kannen ja purkin väliin laitettiin kuminen tiiviste ja kansi suljettiin metallisella kannensulkijalla. Säilyivät hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla minkälaiseen tarkoitukseen näitä on tehty. Nykyään onneksi pakastin hoitaa suurimman osan säilömishommista :)

      Poista